KIRJAILIJA KEMAL HELSINGISSÄ

KIRJAILIJA YASHAR KEMAL HELSINGISSÄ 1975 

Kun opiskelin toiseksi viimeistä vuosikurssia Helsingin yliopistossa, eräänä päivänä minulle soitettiin Turkin suurlähetystöstä ja ilmoitettiin, että maailmankuulu kirjailija, Nobelin palkintoehdokas Yaşar Kemal olisi tulossa Kustannusyhtiö Tammen kutsumana Istanbulista Helsinkiin seuraavalla viikolla.

Hän viipyisi Suomessa kolme päivää ja osallistuisi TV- ja radio-ohjelmiin, tekisi kirjailijavierailuja kirjakaupoissa, osallistuisi lehdistötilaisuuteen sekä Tammen järjestämälle juhlaillalliselle… Sihteerirouva kertoi, että tarvittiin pätevää tulkkia.

Suurlähettilään sihteeri kyseli, olisinko minä halukas toimimaan tulkkina yms. kolmen päivän ajan. Sihteeri lisäsi, että Suurlähetystön budjetti oli rajallinen, mutta Kustannus Oy Tammi, joka julkaisi Kemalin kirjoja suomeksi, maksaisi erillisen tulkkaus- ja käännöspalkkion tilaisuuksista…

HAUKKANI MEMED

Olin alkanut lukea kirjailija Kemalin best seller -kirjaa Haukkani Memed lukiossa kirjallisuuden opettajamme suosituksesta, mutta puolessa välissä jätin kirjan lukemisen kesken. Mutta nyt maailmankuulun kirjailijan tulkkaaminen viehätti minua! Olin innoissani ja sanoin, että kustannusyhtiön palkkio riittäisi minulle, ja otin työtarjouksen mielihyvin vastaan.

Kemalin tulopävänä suurlähettiläs oli järjestänyt VIP-vastaanoton Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja hän saapui vaimonsa Tildan kanssa VIP-loungeen. Suurlähettiläs ja muut vastaanottajat toivottivat heidät tervetulleiksi ja viimeisenä minä menin heidän eteensä ja sanoin: “Tervetuloa Helsinkiin Yaşar bey” (herra Yaşar)!”

Hän puristi kättäni voimakkaasti ja sanoi: ”Ystäväni, en ole herra enkä herrasmies, olen toveri Taurus-vuoristosta ja Anavarzan tasangolta. Voit kutsua minua Yaşarkemaliksi, sopiiko?”

LEHDISTÖTILAISUUS MARSKIN KABINETISSA

Kustantamo oli varannut huoneen herrasväki Kemalille Suomen Kansallismuseon vieressä sijaitsevasta Continental-hotellista, joten seuraavana aamuna tapasimme siellä ja meillä oli monipuolinen päivä: radio- ja TV-ohjelmat ja lehdistötilaisuus Hotelli Marskin kabinetissa.

Toisena päivänä oli kirjailijavierailuja ja kirjojen allekirjoitustilaisuudet Akateemisessa kirjakaupassa ja Suomalaisessa kirjakaupassa sekä juhlaillallinen Tammi Oyn tiloissa Lönnrotinkadulla.

Kirjailija Yasar Kemalin tulkkaus sujui oikein hyvin ilman kömmellyksiä, vaikka Kemal oli arvaamaton puheissaan etenkin vastatessaan hänelle esitettyihin kysymyksiin. Hänessä huomasin pienen lapsen uteliaisuutta, energiaa sekä inhimillisyyttä ihmisiä, eläimiä ja luontoa kohtaan!

ENSIMMÄISTA KERTAA ELÄMÄSSÄNI LOHTA

Aika kului kuin siivillä. Muistan, kun sanoin hänelle kustantajan isännöimällä illallisella, että ”Ensimmäistä kertaa elämässäni syön tätä vaaleanpunaista lohikalaa”, mihin hän totesi: ”Niin minäkin!” Meistä tuli parissa päivässä ystäviä, ja vaikka hän oli silloin viisikymppinen ja minä kaksikymppinen, niin ikäero ei meitä häirinnyt. Kuin iso- ja pikkuveli…

KUSTANNUS OY TAMMI

Tämän vierailun ansiosta sain Kustantaja Tammelta lahjaksi yhdet kappaleet Kemalin kirjoista, Ohdaketrilogian teokset: Haukkani Memed, Ohdakkeet palavat ja Memedin kosto sekä Pumpulitie-sarjan teokset Puuvillatie, Maa rauta, Taivas kuparia ja Kuolematon ruoho. Lisäksi sain myös Kemalin suosituista teoksista Ararat Vuoren Legenda sekä Poika ja Lokki -kirjat.

Kun viimeisenä aamuna saavuin hotelliin, hän istui aulassa odottamassa minua ja luki sanomalehteä. Suurlähettilään vaimo oli vienyt rouva Kemalin museokierrokselle ja diplomaattirouvien kokoukseen. Ymmärsin, että viettäisimme päivän Kemalin kanssa kaksistaan.Tervehdyksen jälkeen hän yhtäkkiä alkoi puhua: “Olen syntynyt Taurus-vuorten Anavarzan laaksossa, mutta juureni ovat Vanista, maailman sinisimmästä järvestä. Joskus kaipaan suuresti syntymäseutuani

Taurus-vuorten laaksoihin sekä Vanjärvelle!”

KREIKAKSI POLITIKA, ARABIAKSI SIYASET

Hän ojensi Cumhuriyet-sanomalehden, jota hän oli lukemassa ja sanoi: ”Ota tämä lehti ja lue se sitten myöhemmin.” Luottaen ystävyyteemme sanoin: ”Kiitos Yasarkemal, tuo sanomalehti tuntuu raskaalta, en oikein ymmärrä artikkeleita!” Hän tuohtui:

”Katso Ismo tai Ismail, elämässä tuo sana, kreikan kielellä ’politika’ ja arabian kielellä ’siyaset’ tulee aina sinua vastaan ja sinun on otettava kantaa, mitä olet mieltä: et voi piiloutua politiikalta! Politiikkaa on kaikkialla elämässä ja kuten myös sanomalehdissä, oli sitten vasemmistolainen Cumhuriyet-lehti tai konservatiiviset lehdet Tercüman ja Son Havadis.”

”Olet oikeassa Yasarkemal, isoisäni lukee myös mainitsemiasi kahta konservatiivista lehteä, mutta minä luen vain Milliyet-lehteä, jossa on paras urheilusivu ja kiinnostavimmat jalkapallo- ja urheilu-uutiset.” Hän jätti sanomalehden pöydälle ja sanoi: ”Sinä voit ehdottaa mihin nyt mennään…”

MANNERHEIM JA SUOMEN HISTORIA

Kävelimme kauniilla säällä Mannerheimintietä etelään Helsingin keskustaan päin. Kerroin hänelle lyhyesti Kansallismuseosta, Eduskuntatalosta sekä Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta Postitalon edessä. Pidin täällä hänelle lyhyen esitelmän vasta vuonna 1918 perustetun Suomen Tasavallan historiasta.

Kemal sanoi lukeneensa Suomesta kertovan Valkoisten liljojen maa -nimisen kirjan. Hän kertoi pitävänsä Suomen kansan urheana, ja hän näki sillä olevan voimakas tahto: sisu. Hän lisäsi: ”Arvostan Presidentti Kekkosta suuresti! Ilman hänen erityistä ponnistustaan Suomi olisi ehkä kuulunut Itä-blokkiin kuten esim. naapurimaa Eesti.

EINO LEINON PATSAS ESPLANADIN PUISTOSSA

Kävelimme Rautatieaseman vierestä Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteykseen, ja pysähdyimme Vanhan ylioppilastalon edessä Kolmen sepän patsaan kohdalla. Hän katsoi patsasta ja sanoi, että nämä rautasepät toivat hänen mieleensä työmiesten välistä solidaarisuutta! Jatkoimme kävelyä Ruotsalaisen teatterin vieressä sijaitsevaan kuuluisan runoilijan Eino Leinon patsaalle, missä otin hänestä kuvan hänen kamerallaan. Sitten kävelimme vehreän Esplanadin puiston kautta Kauppatorille.

Joimme maitokahvit telttakahviossa, jossa hän katsoi auringossa kiiltävää Itämerta ja kyseli mistä tuo valkoinen laiva oli tullut. Sanoin, että se on Silja Linen lautta, joka liikennöi päivittäin Helsingin ja Tukholman välillä; Kun seuraavalla kerralla tulette Helsinkiin, voimme yhdessä matkustaa laivalla Ruotsiin!

Teimme pienen kävelykierroksen Kauppatorin ympäristössä ja kerroin hänelle lyhyesti Tasavallan Presidentinlinnasta, Helsingin kaupungintalosta ja Ruotsin Suurlähetystöstä. Hän sanoi, että onpa vaatimattoman näköinen presidentin palatsi ja ihmetteli, miksi katukyltit olivat kaksikielisiä. Selitin hänelle, että Suomi on kaksikielinen maa ja suomi ja ruotsi ovat molemmat virallisia kieliä.

KALEVALA KORU

Presidentinlinnasta käännyimme vasemmalle ja kävelimme Aleksanterinkadulta keskustaa kohti. Senaatintorilla kerroin Kemalille 1894 pystytetystä Aleksanteri II. monumentaalisesta patsaasta ja Tuomiokirkosta sekä näytin kouluni Helsingin Yliopiston päärakennuksen. Käveltyämme vähän matkaa keskustan suuntaan Yasarkemal huudahti: ”Mikä tuo liike on tien vasemmalla puolella?” Sanoin, että se oli maailmankuulu suomalainen design-koruliike Kalevala, joka on saanut nimensä Suomen Kansalliseepoksesta Kalevalasta.

Vilkaistuamme hetken Kalevalan koruliikkeen ikkunaa menimme liikkeeseen sisään. Kun hän oli katsonut ja tutkinut useita koruja pitkään, ehkä varttitunnin ajan, myyjänainen osoitti kyllästymisen merkkejä.

Kemal kääntyi minuun päin osoittaen arvokkaan näköistä hopeista kaulakorua: “Eikö tämä olekin kaunis?” Vastasin: “Kyllä se varmasti sopii hienolle rouvalle” tarkoittaen hänen siroa vaimoaan Tildaa, joka on kääntänyt useimpia Kemalin teoksia englannin kielelle!

Yasarkemal hymyili ja sanoi: ”Selvä, otan tästä korusta kaksi kappaletta sitten!” Hämmästyin ja luonnollisesti kyselin, miksi kaksi kappaletta? Hän sanoi: “Miksi kysyt? Mitä se sinulle kuuluu?” Sanoin: ”Olen pahoillani, että kysyin vahingossa tuollaista henkilökohtaista kysymystä.” Hän maksoi dollareilla ja hopeiset korut pakattiin eri lahjapakkauksiin.

Kävelimme Kalevalan koruliikkeestä läheiseen Stockmannin tavarataloon ja menimme ylimmän kerroksen ravintolaan lounaalle. Siellä Yaşarkemal otti kädestäni kiinni ja sanoi: anteeksi veli, että puhuin sinulle sillä tavalla. Voin paljastaa sinulle kenelle annan sen toisen Kalevala-korun, jos vannot, että et kerro kenellekään!

SALAISUUS PYSYY KUNNES

Minä vannoin ja hän kertoi minulle sen salaisen henkilön, jolle hän osti korun… Yaşarkemal kuoli vuonna 2015 ja muutti toiseen maailmaan, mutta tämä salaisuus on pysynyt minulla!

Lounaan jälkeen otimme jälleen maitokahvit ja hän, pitkä, isokokoinen ja luonteeltaan suoraviivainen mies alkoi oma-aloitteisesti kertoa elämänsä tarinoita: Menetin oikeanpuoleisen silmäni onnettomuudessa, kun olin lapsi. Tein nuorena hanttihommia rakennuksilla ja kirjoitin artikkeleita paikallisiin lehtiin. Jouduin useita kertoja vankilaan kirjoittamastani ajankohtaisista poliittisista lehtijutuista.

KOHTALOTOVERIT VANKILASSA

Joka kerta, kun menin vankilaan, kohtalotoverini vangit, joista suurin osa oli tuomittu murhista, varkauksista ja huijauksista sanoivat yhteen ääneen: “Tervetuloa kotiin Yaşarkemal, me olemme kaivanneet sinua!” Luulen, että tällainen huomionosoitus johtuu siitä, että olin yksin vastustanut vääryyttä, hallintoa ja systeemiä vastaan! Lisäksi kohtalotoverini vankilassa pitivät kovasti minun jännittävistä Adana-vitseistäni!

SANAT JA PÄÄTTEET MUISTUTTAVAT TURKIN KIELTÄ

Kun hyvästelimme viimeisenä iltana Yasarkemalin ja hänen vaimonsa Tildan kanssa hotellin edessä, hän kysyi minulta: ”Puhut suomea sujuvasti. Olemme vaimoni Tildan kanssa miettineet, kuinka sinä olet oppinut tämän kielen, joka ei muistuta englantia, saksaa eikä ranskaa, korkeintaan foneettinen lausuminen sekä eräät sanat ja päätteet muistuttavat turkin kieltä. Mitä sanakirjaa olet käyttänyt?”

Vastasin: ”Tietääkseni kukaan ei ole vielä kirjoittanut kaikenkattavaa suomi-turkki-sanakirjaa! ”Kemal sanoi: Voi hyvä veli, tässä sinulla olisi ainutlaatuinen tilaisuus! Ala laatia sanakirjaa! Kysy neuvoa Tammen johtaja Jarl Hellemannilta.

VOIT LAATIA SANAKIRJAA

Ellet Suomesta saa kustantajaa, tule aineiston kanssa Istanbuliin, minä voin auttaa sinua kirjan painattamisessa. Minun kustantajani kanssa voimme järjestää sinulla hienoa paperia mustasta pörssistä ja painattaa kirjasi tutussa kirjapainossa! Minut löydät nimelläni Cagaloglusta, Istanbulista.”

Tämän maailmankuulun kirjailija Yaşarkemalin ehdotus avasi uuden sivun elämässäni: aloin kirjoittamaan kirjoja: sanakirjoja ja matkailuoppaita.

Copyright © 2021 All rights reserved – Kaikki oikeudet pidätetään