KOS – Matkakertomus-osa 1

LENTOMATKA KOSIIN

Kun nousin varhain aamulla Kosille lähtevään lentokoneeseen, vilkaisin ympärilleni. Kahdensadan matkustajan B737 MAX -koneessa valtaosa matkustajista oli pohjoismaalaisia perheitä. Turkish Airlinesin tai Pegasuksen Istanbulin kautta Lähi-idän kaupunkeihin kuten Bagdadiin, Erbiliin tai Tabriziin jatkavia transitmatkustajia ei näkynyt lainkaan. Tämä oli siis puhdas lomalento.

Kolme tuntia lentoonlähdön jälkeen kone alkoi laskeutua Egeanmeren ylle. Lentäessämme Samos-Sisam-saaren yli näimme vasemmalla puolella peräkkäin Kuşadasin ja Bodrumin rannikot. Laskeuduimme Kosin saarelle keskipäivällä. Ilma oli lämmin, mutta Egean kuuluisa Meltemi-merituuli puhalsi mukavasti.

SEIKKAILU KREIKKALAISELLA SAARELLA

Pienen saaren lentokentällä oli rivissä eurooppalaisia turisteja kuljettavia Ryanairin, EasyJetin, Eurowingsin ja Tui:n lentokoneita. Koska Schengen-alueella ei ole passintarkastusta, pääsin terminaalista ulos kymmenessä minuutissa.

Kysyin turisteja odottavien bussien edessä tupakoivilta kuljettajilta, mistä bussit kaupungin keskustaan lähtevät, ja menin sata metriä eteenpäin poliisiaseman vieressä sijaitsevalle pysäkille. Aikataulun mukaan ensimmäinen bussi lähtisi klo 14.25.

Odotellessani bussipysäkillä paikalle kaartoi suomalaisen mustanmaijan näköinen poliisiauto. Siitä nousi ulkonäöltään komisarion näköinen vanhempi poliisi sekä kolme nuorta poliisia, jotka tulivat luokseni. Nuori naispoliisi sanoi kohteliaasti: ”Passport control.”

KUULUSTELU KOSIN POLIISIASEMALLA

Olin hieman hämmentynyt, kun bussipysäkillä tehtiin passintarkastus. Ojensin passini nuorelle naispoliisille, ja vanhempi poliisi viittasi kädellään tien toisella puolella sijaitsevaa poliisiasemaa kohti.

Kävellessämme sinne mieleeni tuli, että tämähän ei ollut ensimmäinen kerta. Pari vuotta aiemmin olin joutunut poliisitarkastukseen myös Samoksen saarella. Aloin jo pohtia, mahtaako minussa olla jokin näkymätön magneetti, joka vetää poliiseja puoleensa!

Samalla kuitenkin toivoin, että tämäkin tarkastus päättyisi yhtä onnellisesti kuin Samoksella: juteltaisiin asiat selviksi, ystävystyttäisiin ja poistuisin poliisiasemalta ilman syytteitä tai sakkoja. 

Onneksi juuri niin tälläkin kertaa lopulta kävi.

Poliisit tarkastivat passini huolellisesti ja naispoliisi kirjasi tietojani tietokoneelle. Lopuksi poliisit keskustelivat keskenään kreikaksi. Sitten vanhempi herra kääntyi puoleeni ja sanoi englanniksi:

KOMISARIO, POLIISIKOULUN OPETTAJA

“Minä olen poliisikoulun opettaja, komisario. Nämä nuoret ovat juuri valmistuneita konstaapeleita. Meillä oli tänään käytännön harjoituspäivä, ja satuimme näkemään teidät bussipysäkillä. Päätimme tehdä perusteellisen henkilöllisyystarkastuksen osana harjoitusta.”

Hän hymyili ja jatkoi: “Pyydän anteeksi, että aiheutimme teille vaivaa. Korvaukseksi haluan tarjota teille kupillisen ellinikó kaféta – aitoa kreikkalaista kahvia.”

MITÄ MIELTÄ OLET MITSOTAKIKSESTA?

Kahvia juodessamme komisario kysyi: ”Mitä mieltä olet pääministeristämme Mitsotakiksesta?” Vastasin heti: ”Voi naapuri, ei puhuta politiikasta!”

Muutama minuutti aiemmin olin kävellyt poliisiasemalle hieman huolestuneena, ja nyt istuin samojen poliisien kanssa kahvipöydässä. Matka oli saanut jälleen yhden tarinan lisää kerrottavaksi.

KARAMANLILAISIA, KAPPADOKIALAISIA

Ajatus käväisi mielessäni, voisiko heidän suvuissaan olla juuria niissä ihmisissä, jotka jäivät Kreikkaan Osmanien vaaltakunnan lähes neljäsataa vuotta kestäneen vallan päätyttyä 1900-luvun alkupuolella ja vähitellen kreikkalaistuivat. Tai ehkä heidän esivanhempansa olivat vuoden 1923 väestönvaihdossa Anatoliasta eli Vähästä-Aasiasta Kreikkaan muuttaneita ortodoksisia karamanlilaisia tai kappadokialaisia, joiden äidinkieli oli turkki. – Ajatus vain kävi mielessäni heidän kasvonpiirteitään katsellessani.

KOMŞU -NAAPURI, ARKADAŞ -YSTÄVÄ

Ennen kuin lähdin poliisiasemalta, opetin lainvalvojille kaksi tärkeää turkkilaista sanaa: ”Komşu -Naapuri” ja ”Arkadaş -Ystävä”.

Ennen lähtöä annoin heille myös puhelinnumeroni ja sanoin hymyillen: “Turkissa sanotaan, että yksi yhdessä juotu kupillinen kahvia muistetaan neljäkymmentä vuotta.” Kun joskus tulette Bodrumiin, tavataan. Minä tarjoan teille aidot kebabit ja päälle Türk kahvesi – turkkilaisen kahvin.”

PLATANI-KYLÄ

Juoksin poliisiasemalta bussipysäkille ja ehdin viime hetkellä Kosin keskustaan menevään bussiin. 26 kilometrin matka taittui reilussa puolessa tunnissa. Matkan varrella ohitimme Platani-kylän, jossa asuu runsaat kaksituhatta kreikanturkkilaista.

KREIKAN-TURKIN VÄLINEN VÄESTÖNVAIHTO

Heidän esi-isänsä jäivät kotiseudulleen 1920-luvulla Kreikan ja Turkin välisen väestönvaihdon aikana eivätkä lähteneet Anatoliaan.

Vielä nykyäänkin heidän jälkeläisensä muodostavat merkittävän vähemmistön noin 35 tuhannen asukkaan Kosin saarella ja vaalivat omaa kulttuuriperintöään osana saaren monimuotoista historiaa.

Kosin kaupungin kupeessa sijaitseva viehättävä Platani-kylä tunnetaan perinteisistä tavernoistaan, jotka sijaitsevat platanipuiden varjossa. Kylä on erinomainen kohde rauhalliselle iltapäivä- tai iltaretkelle.

KOSIN VÄRIKÄS HISTORIA

Kosin saarella on pitkä ja värikäs historia. Antiikin aikana se kuului Kreikkaan, ja siellä syntyi lääketieteen isänä tunnettu Hippokrates. Vuonna 366 eaa. perustettu Kosin kaupunki siirtyi myöhemmin Rooman ja sen jälkeen Bysantin valtakunnan hallintaan. Vuonna 1315 Johanniittain ritarikunta (Pyhän Johanneksen ritarit) valloitti saaren ja hallitsi sitä kahden vuosisadan ajan.

OSMANIEN VALTAKAUSI 1523-1912

Kos siirtyi Osmanien valtakunnan hallintaan sulttaani Suleyman Suuren valtakaudella 1523. Koska saari antautui ilman merkittäviä taisteluja, ortodoksiväestö sai jäädä asumaan alueelle, ja saarelle asutettiin myös turkkilaista väestöä. Osmanien aikana rakennettiin useita moskeijoita, turkkilaisia hamameja sekä suihkulähteitä, joista osa on säilynyt nykypäivään asti.

Lähes 400 vuotta kestäneen osmanivallan jälkeen Italia miehitti Kosin ja muut Dodekanesian saaret Egean merelli osana Italian Turkin sotaa vuonna 1912.

MAANJÄRISTYS JA 2.MAAILMAN SOTA

Vuoden 1933 voimakas maanjäristys aiheutti saarella laajoja tuhoja, minkä jälkeen italialaiset uudistivat Kosin infrastruktuuria ja kunnostivat kaupunkia. Samalla vanhankaupungin alueelta paljastettiin merkittäviä antiikin aikaisia rakennuksia, joista muodostettiin arkeologinen puisto.

Toisen maailmansodan jälkeen Dodekanesian saaret siirtyivät Britannian väliaikaiseen hallintoon, ja vuonna 1947 ne luovutettiin Kreikalle. Virallisesti saaret liitettiin osaksi Kreikkaa vuonna 1948.

Käveltyäni aukiolta alaspäin edessäni avautui kaunis moskeija, jossa oli pyöreä kupoli ja lyhyt minareetti sekä tyypillistä osmanien arkkitehtuuria. Defterdar İbrahim Pašan rakennuttama, yli kolmesataa vuotta vanha moskeija oli kunnostettu huolellisesti. Sanoin moskeijan vieressä sijaitsevan matkamuistomyymälän edessä seisovalle miehelle:

– Hienoa, komşu -naapuri! Olette kunnostaneet historiallisen Osmanien ajan moskeijan todella kauniisti. Myymälän omistajat, Yorgo ja Eleni, hymyilivät. – Kyllä. Koko moskeija kunnostettiin perusteellisesti sekä ulkoa että sisältä. Työ kesti yhdeksän vuotta, mutta lopputulos on hieno, eikö vain? Rahoitus tuli Euroopan unionilta, Brysselistä.

Heidän sanojensa kuultuani mietin itsekseen: ”Jos Euroopan unioni ei olisi antanut tukea, olisiko Kreikka tehnyt tämän kunnostuksen omalla budjetillaan?”

KOSIN NÄHTÄVYYDET

Suurin osa tunnetuimmista kohteista sijaitsee Kosin kaupungissa tai sen läheisyydessä, joten niihin pääsee helposti kävellen vanhastakaupungista.

Kosin saarella on useita historiallisesti merkittäviä kirkkoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi Odeonin ja Casa Romanan välissä sijaitseva roomalaiskatolinen Pyhän Ristin kirkko sekä Kefaloksessa sijaitseva Agios Ioanniksen kirkko ja luostari, joka tarjoaa upeat näkymät Egeanmerelle.

Omasta mielestäni kaupungin keskustassa Eleftheriaksen aukion läheisyydessä sijaitseva Agia Paraskevin kirkko on kuitenkin saaren kaunein. Sen näyttävä uusbyzanttilainen arkkitehtuuri, korkea kellotorni ja kaunis sisustus tekevät siitä yhden Kosin vaikuttavimmista kirkkorakennuksista

PYHÄN PARASKEVIN KIRKKO

Pyhän Paraskevin kirkko on Kosin tärkeimpiä ortodoksisia kirkkoja. Italialaisen arkkitehdin Rodolfo Petraccon suunnittelema kirkko valmistui vuosina 1931–1932, ja se edustaa uusbyzanttilaista arkkitehtuuria. Kirkko sijaitsee keskeisellä paikalla vanhassakaupungissa, lähellä Eleftheriaksen aukiota ja kauppahallia.sijaitsee keskeisellä paikalla vanhassakaupungissa, lähellä Eleftheriaksen aukiota ja kauppahallia.

Kirkon sinivalkoinen ulkoasu sulautuu täydellisesti Egeanmeren maisemaan. Kirkko on omistettu Pyhälle Paraskeville, joka kuuluu kreikkalaisen perinteen rakastetuimpiin naispyhimyksiin.

Perimätiedon mukaan Agia (pyhä) Paraskevi kärsi marttyyrikuoleman roomalaisten vainoissa 100-luvulla jaa., ja hänen muistonsa elää vahvana kreikkalaisessa ortodoksisessa perinteessä. Kirkon sisätiloissa avautuu aivan omanlaisensa maailma. Upeat ikonit ja koristeet luovat hartauden ja rauhan ilmapiirin.

Vaikka ulkona kesäaurinko paahtaa, kirkon sisällä vallitsee viileys ja hiljaisuus.Kärkon korkea kellotorni ja rauhallinen sisätila tekevät siitä suositun vierailukohteen. Vuoden 2017 maanjäristyksen jälkeen kirkkoa kunnostettiin, ja se on jälleen avoinna vierailijoille.

GAZI HASAN PAŠA MOSKEIJA -OSMANIEN PERINTÖ

Myös Loggian moskeijana tunnettu rakennus on yksi Kosin merkittävimmistä osmanikauden muistomerkeistä. Se rakennettiin vuosina 1778–1786, ja se on saanut nimensä rakennuttajastaan, saaren silloisesta hallitsijasta amiraali Gazi Hasan Pašasta.

Moskeija muistuttaa ulkoasultaan kaksikerroksista pientä palatsia, eikä siinä ole perinteistä keskuskupolia. Sen minareetti vaurioitui Italian vallan aikana vuoden 1933 maanjäristyksessä. Vuoden 2017 Egeanmeren maanjäristys aiheutti rakennukselle uusia vaurioita, minkä vuoksi moskeija on suljettu yleisöltä. Rakennukseen voi kuitenkin tutustua ulkopuolelta, sillä se sijaitsee keskeisellä paikalla Kosin vanhassakaupungissa, lähellä Eleftheriaksen aukiota.

.LINNOITUS JA HIPPOKRATES

Ensimmäisenä huomion kiinnittää sataman vieressä sijaitseva Johanniittain linnake (Neratzia). Ristiretkeläiset rakensivat linnoituksen vuosina 1380–1514, jolloin johanniittain ritarit hallitsivat saarta kahden vuosisadan ajan. Massiiviset muurit, tornit ja linnakkeelle johtava kivisilta kertovat saaren historiasta.että

Linnoituksen vieressä sijaitsee Hippokrateen plataanipuuaukio. Perimätiedon mukaan lääketieteen isä Hippokrates opetti lääkärioppilaitaan juuri tämän puun varjossa. Nykyinen, noin 500 vuotta vanha plataani ei ole alkuperäinen puu, vaan sen uskotaan kasvaneen alkuperäisen puun jälkeläisenä.

ANTIIKIN AGORA -MATKA MENNEISYYTEEN

Gazi Pasan moskeijan läheisyydessä avautuvat antiikin Agoran rauniot. Tämä kiehtova arkeologinen kohde on peräisin jo 300-luvulta eaa. (4. vuosisata eaa.). Vaikka nykyään kyseessä ovat rauniot, alue toimi antiikin aikoina koko Kosin saaren kaupallisena ja yhteiskunnallisena keskuksena.

Nykyään Agoran rauniot ovatkin poikkeuksellisen merkittävä nähtävyys, joka tarjoaa erityisesti historiasta kiinnostuneille matkailijoille ainutlaatuisen ikkunan saaren antiikin aikaiseen kukoistukseen.

Kaupungin ulkopuolella

Tigaki tunnetaan pitkästä hienohiekkaisesta rannastaan. Alueella sijaitsee myös perinteinen Turk Hamami -turkkilainen kylpylä.

Kefalos ja etelärannikko ovat tunnettuja kirkkaasta vedestään ja rannoistaan. Lähellä sijaitsee myös suosittu Paradise Beach.

Zia on Dikaios-vuoren rinteillä sijaitseva idyllinen vuoristokylä, joka tunnetaan auringonlaskuistaan ja perinteisistä tavernoistaan.

Historian ystäville tärkein kohde on Asklepieion, antiikin ajan parantola ja temppelialue, jota pidetään maailman ensimmäisenä sairaalana. Rauniot sijaitsevat sypressien keskellä noin neljän kilometrin päässä Kosin kaupungista.

Kaupungissa kannattaa tutustua myös Casa Romanaan, hyvin säilyneeseen roomalaiseen huvilaaan, sekä Roomalaiseen Odeoniin, jossa järjestettiin aikanaan teatteri- ja musiikkiesityksiä.

Kosilta on helppo tehdä myös päiväretkiä lähisaarille, kuten Pserimokselle ja Kalymnokselle, tai Turkin puolella sijaitsevaan kiehtovaan Bodrumiin.

Tällä matkalla aika ei riittänyt tutustumaan kaikkiin Kosin nähtävyyksiin. Seuraavalla vierailulla aion viipyä muutaman päivän ja tutustua nähtävyyksiin rauhassa.

Copyright©2026  All rights reserved

• Matkakertomus Kosilta jatkuu – osa 2 tulossa pian!